Millä on merkitystä?

Arkiajattelussamme merkityksellä viitataan usein arvoon. Onko jollain asialla minulle arvoa eli merkitystä?

Yksi kantava työelämän ja koko elämän voima on merkityksen kokemus. Olenko merkittävä, teenkö jotain merkittävää ja koenko merkityksen tunnetta. Jostain syystä olen herännyt tämän sanan voimaan vasta nyt. Johtuuko se sitten keski-iästä ja oman kuolevaisuuden tunnistamisesta vai mistä… mutta sanan voima on tullut niin vahvaksi, että se saa toimimaan. Mistä löytää merkityksen kokemus? Mistä löytää merkityksen kokemus jos merkitykseksi ei enää riitä se, että teet työsi ja saat palkan.

Merkityksen kadottaminen on vakava paikka, koska merkityksen tunne on yhteydessä innostuvuuteen, energiaan, tyytymättömyyteen ja jopa kyynisyyteen. Tätä kaikkea kai nimitetään nykytermillä boreout - tai ainakin merkityksettömyys ja tylsistyminen ovat läheisiä sukulaisia keskenään. Muutaman vuoden takainen Lotta Harjun tutkimuksen (Työterveyslaitos) mukaan tylsistymien ei ole työn vika ja tylsistyminen johtuu yksilön ja työn suhteesta. Mikäli työ ei tarjoa tarpeeksi haasteita eikä osaamistaan pääse hyödyntämään ollaan lähellä tylsistymistä. Ja pitkään jatkuessa boreout voi johtaa burnoutiin (Yle, Uutiset 19.9.2014)

Mikä sitten neuvoksi? Työyhteisön vaikuttajilla, joihin luen johdon, esimiehet ja henkilöstöhallinnon, on vastuullinen tehtävä luoda työyhteisöön mielekkyystekijöitä, jotka ovat vastaisku boreoutille. Tällaisia toimia voisivat olla vaikka yksinkertaisesti palautteen antaminen, kiittäminen ja työntekijän huomioiminen. Hienoa olisi myös, jos työntekijä voisi kehittää itseään ja käyttää osaamistaan. Mutta missään tapauksessa ei saisi mitätöidä työn arvoa - se on pahinta mitä voi tehdä. Olen työn mitätöintiä nähnyt ja kuullut tapahtuvan ja sillä saadaan hyvin nopeasti aikaiseksi valtavaa mielipahaa, luodaan kyynisyyttä, tuhotaan työpaikan ilmapiiri ja pahimmassa tapauksessa tästä seuraa mitätöinnin kohteena olleen työkyvyttömyys. Uskon, ettei työn mitätöijä tee sitä pahuuttaan, vaan ymmärtämättömyyttään. Pienillä asioilla on valtava merkitys johtamisessa.

Oma vastuunsa merkityksen löytämisellä on myös työntekijällä. Voisiko itse löytää työlle merkityksen? Tai Alf Rehniä lainatakseni (Taloussanomat 22.12.2018) pitääkö työn olla aina niin merkityksellistä, voisiko välillä ottaa löysin rantein. Ihminen on kokonaisuus ja myös meidän muu elämä vaikuttaa työelämään. Tuntuuko työ ikävältä, koska en koe merkityksen tunnetta vapaa-ajallakaan. Merkitystä voi aina etsiä myös muualta kuin työstä, ja tyytyä siihen, ettei työn tarvitsekaan olla kovin merkityksellistä. Löytyisikö merkityksen tunne jostain työn ulkopuolelta, harrastuksesta tai perheestä?

(Merkityksellisyys on niin valtava teema, ettei sitä voi yhdessä blogitekstissä käsitellä. Palaan tähän teemaan vielä myöhemmin.)