Jos et jaksa, niin on pakko

Työelämän ja koko elämisen tahti on kiristynyt. Harmaista työtunneista on tullut asiantuntijatyössä käytäntö ja kaikkialta kuulee kuinka ihmiset ovat väsyneitä ja uupuneita. Sinnitellään päivästä toiseen, koska jos et jaksa, niin on pakko. Teknologian oli tarkoitus helpottaa ihmisen elämää ja työtä. Valitettavasti vain vaikuttaa siltä, että nyt on käynyt päinvastoin. On liian helppoa tavoittaa kenet vain, milloin vain. On liian helppoa ohimennen vilkaista työsähköposteja kännykästä. Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Yhteiskunta pyrkii kaikilla tasolla lisäämään tuottavuutta ja tehokkuutta. Pysyminen yhteiskunnan kyydissä mukana vaatii jatkuvaa kouluttautumista, verkostoitumista, ”somettamista”, itsensä näkyväksi tekemistä. 

Olen keskustellut monen ihmisen kanssa, jotka toivovat hidastusta elämään. Juhlapyhiä, jotka oikeasti ovat juhlapyhiä, jolloin kaupat ovat kiinni ja missään ei tapahdu mitään. Jatkuva virikkeiden tulva, saavutettavana oleminen ja tehokkuuden tavoittelu vie ilon ja luovuuden. Luovuus vaatii tilaa ja aikaa - ja sitähän ei ole, koska pitää puskea minkä ehtii. Tehokkuuden tavoittelu rapauttaa myös arvot. Tuoton ja voiton maksimoinnissa ei ole merkitystä inhimillisillä arvoilla luontoarvoista puhumattakaan.

Koko talousjärjestelmämme perustuu jatkuvaan kasvuun, missä ei sinällään ole mitään pahaa. Totuushan on, että negatiivinen kasvu luo työttömyyttä, sosiaalisia ongelmia ja epävarmuutta yhteiskuntaan. Mutta milloin tullaan siihen pisteeseen, että liika on liikaa. Kierretään ikään kuin kehää. Kasvu aiheuttaakin samoja ”oireita” jotka on totuttu yhdistämään negatiiviseen kasvuun. Hyvinvointi lisää pahoinvointia. Työelämän ja elämän stressaavuus, työn ja perheen yhteensovittaminen ja tästä seuraavat sosiaaliset ongelmat jälkipolville. Eriarvoisuuden kasvu, rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Melu, saasteet ja jatkuva kasvava turha kuluttaminen. Missä menee luonnon ja ihmisen kantokyvyn raja. Ihminen on nerokas ja uskon, että ihminen keksii kyllä keinot yllä pitää kasvua uhkista huolimatta, mutta unohtaako ihminen samalla oman henkisen hyvinvointinsa. 

Miten käy ihmisen?