Ikäsyrjintä työnhaussa

-


Paljon puhutaan ikäsyrjinnästä työnhaussa. Useat keski-ikäiset työnhakijat kertovat työnhaun vaikeudesta, mutta suoranainen syrjintä iän perusteella on vaikea näyttää toteen. On vain se kuuluisa mutu. Mutu on kuitenkin tutkimuksissa osoitettu todeksi.

Miksi ihmeessä ikäsyrjintää on? Keski-ikäinen ei enää todennäköisesti hanki lapsia, ei joudu olemaan pois lapsen sairauden vuoksi, eikä itsekään sairastu joka flunssaan, kuten monet nuoremmat tekevät. Keski-ikäinen työntekijä on kokenut, osaava ja näkee työssään olennaisen. Turha haihattelu on jäänyt pois. Siis täydellinen työntekijä –jos ei olisi viisikymppinen.



Mitä työnantajat sitten pelkäävät? Aika hiljaisia ovat olleet työnantajien kommentit aiheeseen liittyen, mutta löysin kuitenkin yhden tutkimuksen, jossa aihetta oli käsitelty organisaatiotason näkökulmasta (Tilastokeskus, http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32011/pdf/ty32011Parnanen.pdf). Taustalta löytyi asenteisiin ja ennakkoluuloihin perustuvia olettamuksia. Taloudellisista tekijöistä ensimmäisenä esille nousi korkeampi palkka ja toisekseen pelättiin työkyvyttömyyseläkekustannuksia. Terveys on kuitenkin yksilökohtainen, aivan kuten osaaminen. On hankalaa jos automaattisesti pelätään mörköjä ja tästä syytä jätetään todellinen kyky palkkaamatta. Totta on, että työnantajalle työntekijän työkyvyttömyydestä voi langeta iso lasku. Mutta myös nuori voi sairastua ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Ja mitä nuorempi tälle tielle joutuu, sen isompi lasku lankeaa työnantajalle.

Työuria halutaan pidentää, mutta se ei tule onnistumaan ilman poliittisia päätöksiä. Ikäsyrjinnän syihin voidaan vaikuttaa poliittisella ohjauksella. Työnantajan työkyvyttömyysmaksut koostuvat yrityksen työntekijöiden ikärakenteesta riippuvasta perusmaksusta ja maksuluokan mukaisesta omavastuumaksusta. Mitä pienempi yrityksen omien työkyvyttömyyseläketapausten eläkemeno on, sitä alempi on sen maksuluokka ja työkyvyttömyysmaksu. On sanomattakin selvää, ettei tämä kannusta ikääntyvien palkkaamiseen.

Jos tämä on se mörkö, mikä puolue ottaa tästä kopin?

Kommentit

  1. Janes10. helmikuuta 2019 klo 14.34

    Voi olla, että jotkut työnantajat pelkäävät osaavia 50-kymppisiä, sillä he osaavat ja uskaltavat kyseenalaistaa asioita ja pomoina on aika paljon osaamattomia henkilöitä vastata oikeudenmukaisesta ja kannustavasta henkilöstöpolitiikasta. Pelätään naaman menettämistä, kun tiedetään että alainen on osaavampi ja tietävämpi. Vielä kun tuota autoritääristä johtamistyyliä niin näkee, valitettavasti.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Millä on merkitystä?

-
Kuva
Arkiajattelussamme merkityksellä viitataan usein arvoon. Onko jollain asialla minulle arvoa eli merkitystä? Yksi kantava työelämän ja koko elämän voima on merkityksen kokemus. Olenko merkittävä, teenkö jotain merkittävää ja koenko merkityksen tunnetta. Jostain syystä olen herännyt tämän sanan voimaan vasta nyt. Johtuuko se sitten keski-iästä ja oman kuolevaisuuden tunnistamisesta vai mistä… mutta sanan voima on tullut niin vahvaksi, että se saa toimimaan. Mistä löytää merkityksen kokemus? Mistä löytää merkityksen kokemus jos merkitykseksi ei enää riitä se, että teet työsi ja saat palkan. Merkityksen kadottaminen on vakava paikka, koska merkityksen tunne on yhteydessä innostuvuuteen, energiaan, tyytymättömyyteen ja jopa kyynisyyteen. Tätä kaikkea kai nimitetään nykytermillä boreout - tai ainakin merkityksettömyys ja tylsistyminen ovat läheisiä sukulaisia keskenään. Muutaman vuoden takainen Lotta Harjun tutkimuksen (Työterveyslaitos) mukaan tylsistymien ei ole työn vika ja tyls
Lue lisää

Jos et jaksa, niin on pakko

-
Kuva
Työelämän ja koko elämisen tahti on kiristynyt. Harmaista työtunneista on tullut asiantuntijatyössä käytäntö ja kaikkialta kuulee kuinka ihmiset ovat väsyneitä ja uupuneita. Sinnitellään päivästä toiseen, koska jos et jaksa, niin on pakko. Teknologian oli tarkoitus helpottaa ihmisen elämää ja työtä. Valitettavasti vain vaikuttaa siltä, että nyt on käynyt päinvastoin. On liian helppoa tavoittaa kenet vain, milloin vain. On liian helppoa ohimennen vilkaista työsähköposteja kännykästä. Työn ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Yhteiskunta pyrkii kaikilla tasolla lisäämään tuottavuutta ja tehokkuutta. Pysyminen yhteiskunnan kyydissä mukana vaatii jatkuvaa kouluttautumista, verkostoitumista, ”somettamista”, itsensä näkyväksi tekemistä.  Olen keskustellut monen ihmisen kanssa, jotka toivovat hidastusta elämään. Juhlapyhiä, jotka oikeasti ovat juhlapyhiä, jolloin kaupat ovat kiinni ja missään ei tapahdu mitään. Jatkuva virikkeiden tulva, saavutettavana oleminen ja tehokkuuden tavoittelu vie
Lue lisää